Nyt sitä lienee jo selvinnyt tästä reissailusta, ku jaksaa vääntää konetta auki vielä illanpäälle :) Meinaan, että on ollu pikkaisen hujakkaa viime päivät taas ja sitte ku vielä reissussa sai flunssan päälle niin ei ole paljo ollu tehoja napsutella juttui tännekään. Mutta nyt pitää vihdoin ja viimein muutama lausahdus kirjoitella.

Ihan ensimmäisenä SUUUUURET kiitokset! Päiville tietty vieraanvaraisuudesta, oli jälleen kerran loistavaa käydä luonasi :) Ja Marikalle, Sirpalle, Tuijalle, Päivi T:lle, Johannalle ja Miralle kiitokset hauskasta matkaseurasta. Oli kyllä todella rentouttava ja hauska reissu!

Jumpperi oli vuokrattu hyvissä ajoin ja sillähän sitä töröteltiin sitten ajella. Menomatkalla meinasi putket vähä tökkiä - liekö ollu vähällä ajolla, mutta kyllä me saatiin autosta tehojakin ku polettiin oikein kunnolla. Sodankylän jälkeen alkoi jo vauhti kiihtyä huimasti =). Matkalla oltiin ottettu Johanna Kuusamosta kyytiin (ja kiitos välikahveesta!!!) ja käyty Marikan kotona Sodankylässä välipalalla ja morjenstamassa hänen porukoita (kiitos maukkaista kinkkuplätyistä, samantyyppistä täytettä on jo kokeiltu ja hyvää tuli). Vuorotellen sitä ajeltiin ja matkalla pysäheltiin sen tuhannen kerran. Miksihän ihmeessä?

Tässä ollaan Kauniispäänlaella pis**tauolla :)

Tässä on Inarijärven kohan mutkia. Marikalle otin matkalla sen tuhannen kuvaa, jotta voipi hänkin fiilistellä sitten kuvista näitä kauniita maisemia. On katos Marika vietelly pikkutyttönä kesänsä noissa maisemissa ku mummula töröttää siellä Inarijärven kuppeessa, ja mökkikin siellä on saaressa jonne veneellä huristellaan useamman tunnin. Suht ihana paikka saattaapi olla... On niissä maisemissa joku tenho itellekki ku pentuna siellä niin usein on tullu käytyä. Ihan sitä muistaa jostain mielen perukoista niitä paikkoja ja mutkia vaikka monta vuotta meni tässä välissä ettei tullut käytyä. Näinpä se on ihmismieli ihmeellinen ;)

Jee jee!!! Norjan puolella ollaan. Tuttuakin tutummalla koskella pyörähettiin tähyilemässä maisemia - Näätämö tietenki.Olihan tuo suht vuolaana liikenteessä tähän aikaan vuodesta.

Torstai-iltana oltiin sitten perillä joskus siinä puoli kahdeksan aikaan. Päivi oli laittanut meille sinne iltapalaa norjalaiseen tapaan ja siinäpä se sitten aika menikin pitkälti kuulumisia vaihdellessa. Kävimmä vielä saunassa ja suurin osa porukasta oli sen jälkeen valmista kauraa sängynpohjalle. Taisi olla viimeinenki likka yöpuulla heti puolenyön jälkeen. Krooh!

Perjantai aamuna lähettiin sitten hiukkasen retkeilemään. Kävimmä Päksän työpaikalla Norjan-Venäjän tullissa (Storskog) ja saatiin katsoa huikea koiranäytös. Suuremmoinen koiruli etsi kahdesta venäläisautosta huumeita. Kyllä sillä tytöllä nokka kävi. Oli ihan uskomatonta työskentelyä... Ja minä ku mietin, että kenellä ikinä on kärsivällisyyttä opettaa koira tuollaiseen..? Minulla ei ainakaan olisi, eihän vaikka Pyry? :)

Jees, siitäpä sitä sitten lähdettiin käymään Paatsjoella katsomassa Päivin tulevan mökin paikkaa. Piirrustukset oli jo valmiina, rakennuslupa hakusessa. Hyvältä näytti paikka! Paatsjoen leveän kohdan (kuin pieni järvi) etelärannalla ja venäjä toisella puolella. Siisitä! Vai mitä sanoo Johanna? :) Tässä kuvaa matkalta vuonosta, eihän ne korkeuserot kuvista näytä miltään, mutta jyrkkää oli ja jyrkänteitä ilman suojakaiteita. Ja Sirpa tykittelee tuhatta ja sataa norjalaisten tyyliin. Mikäs siinä ollessa, ehheheheh :)

Tässä kuvaa Päivin porukoiden mökin pihassa olevasta vanhasta aitasta. Aitta on säästynyt, kun paikalla ollut vanha talo oli palanut tulipalossa. Todella kiva paikka oli sekin, joitakin kilometrejä Päivin tontteroisesta. Joku kylä siinä oli kauppoineen ja kirkkoineen lähellä, mutta mutta...nimi on nyt hakusessa...

Juu, tässä pari kuvaa Kirkkoniemestä.

Ja tämä kuva on otettu Päivin omakotitalon teranssilta, kuvassa näkyvä terassi on Päivin vanhempien talosta. Sielläpä se koko perhe asusteleepi Hessengin rinteillä, siskolla on talo myös samalla tiellä.

Ja kukas pikkuinen ukkeli se tässä (vaivaset 55 kiloo). Päivin koira Bebe. Taisi ihastua hiukkasen minuun ku samaan sänkyyn änkäyty nukkumaan ja syliinki yritti. Hiukkasen sitä yöllä katteli, että mitä mitä mitä ku iso koira änkäytyy viekkuun nukkumaan. Eipä sitä meikäläinen oo tottunu ku vajaan "kymmenenkilonkeijukaiseen" joka aina silloin tällöinen kehtaa viekkuun tulla. Bebe taisi sulattaa kaikkien sydämeet. Kymmenen kuukautta on ukolla ikää, vielä sitä massaa on kaiketi tulossa... :)

Perjantai-iltana käytiin Ofelaksessa kuuntelemssa Intriqueta. Oli kyllä uskomattoman hyvä hevi-joiku-bändi. Tyttärit pääsi vielä paikallislehteen, joten ihan nappi suoritus sekin :). Lauantaina käytiin päiväretkellä Jakobsnesissä ja tuntureilla kävelee. Tässä muutama kuva siltä reissulta.

Marika tunturissa. Tuohon paikkaan meikäläinen ihastui. Oli vuonoa molempiin suuntiin, siellä tovi hetki katastetiin ja kuunneltiin hiljaisuutta.

Sunnuntaina sitten ajeltiin kotia ja tulomatkaltapa ei taida montakaan kuvaa olla. Ylläri pylläri ku porukka nukku ja nuokku suhteellisen paljon. Minä ajoin välin Kuusamo-Kajaani ja Jumpperi laulo. Kotona oltiin joskus kuuden-seittemän aikaan - en ees enää muista! Tunnelma maalissa väsynyt mutta onnellinen. Kuitti.