Vettä sataa kaatamalla
onneksi en ole taivasalla
uunin lämpimän vieressä
katselen järvelle mietteissä
Milloinhan sulaa Haukiperän selkä
päästäisiin hakemaan kalaa järveltä
milloin laineet rantaan lyö
milloin on kirkas ja kaunis kesäyö
No ei mene kauaa
ei varmastikaan
kun laineiden yllä taas ratsastetaan
aurinko välkehtii pitkin pintaa
ja lämmittää kummasti jokaisen rintaa
Niin se on, aika kuluu
metsä keväisellä äänellä jo puhuu
lintuja saapunut, pääskyä ootellaan
kohtahan sitä jo juhannuskokkoa kohotellaan
Ja metsä tuoksuu ihanalta!
Kommentit