Torstai-iltaa mennä viiletellään. Viiletellään hyvinni, kello jo yli yhdeksän ja kotiuduttiin justiinsa. Tuli taas tarkoitusta pidempi lenkki tehtyä, kun tuonne metsäteille eksyttiin hieman tutkimaan Jormuan ja Paltamon maastoja. Sepäs se mukavaa ajella teitä, joita ei ikään aiemmin oo ajellu. Pyry kyllä näytti jotenki turhautuneelta nojaillessaan etuoveen. Äijä taisi käydä puolivaloilla.

Ei sitä paljon lintuja näe nyt tähän aikaan vuodesta. Pesimäpuuhat on alkaneet ja tässä muutama todennus siitä.

Silkkiuikku pesällänsä Jormuan suunnalla.

Isokuovi yritti harhautella ja toki sen niin annettiin luulla, että perässä tullaan kuten hölmöläiset. Juoksutti meitä tietty pesältänsä pois. Niinku pitääkin.

Pyry tuumaili ja katseli Oulujärven selälle. Näytti siltä, että tämäkin ukkeli tuumi järven olevan sen verta kylmän näköinen, ettei uimaan kannata tällä kertaa. Harvinaista Pyryltä.

Oon tässä muutaman päivän viikonlopun jälkeen ihmetellyt, että kuka se roskaa koko ajan meidän porstuasta. Ajattelin, että oravat vaihtaa petivaatteitaan ja katoksen päältä tippuisi näin kuivia heiniä rappusille. Oravat nimittäin ovat tehneet pesää jo pitkään kattolaudoissa - ihan kiva kuunnella niiden rapistuksia ja katsoa ku ne kantelee tavaroita pirttiin :)

No mutta, ei tämä tapaus orava ollutkaan. Luudalla hutkin eilessä iltana roskat pois ja lähin koiran kanssa lenkille. Tulin takaisin ja kas kummaa - taas on heiniä siellä täällä. Johan on kumma. Rupesin tähyilemään ylöspäin ja silloin hoksasin linnun pesän lampun päällä. Pesässä ei kuitenkaan näkynyt ketään, ajattelin kuitenkin että antaapa olla eikä kurkita enempää, josko munat jo sattuisi pesässä olemaan. Voi hyvänen aika ku suloista. Pesää ei näe hyvin ku ovesta lompsii sisälle, mutta tukevasti se kuitenkin on kuivista heinistä ja hieman multapalleroistakin rakennettu.

Tänään tulin töistä niin huomasin lintusen kököttävän pesässään. Siinä se oli, minä raplasin oven auki ja toinen napitti jännittyneenä, liikahtamattaan minua. Punakylkirastashan se siihen on pesän tehnyt. Nyt sitä sitten saa varovasti kulkea, jotta ei ovia paukutella isosti. Toivottavasti saa sen verta rauhassa olla, jotta pesintä onnistuu. Senhän sitä soisi kaikille luonnon elukoille. Jep jep, löylyhuone kutsuu.